Nutgaas garaad uzsen anhnii uls Solongos bailaa

2007 onii 9 sariin 17nd Buyant-Uhaagaas odoogiin Chinggis Khaan niseh ongotsnii buudlaas nuhur ohin 2toi-goo amerikiin negdsen uls ruu nissen. Amerik ruu shuud nisleg baihgui uchraas bid Solongos ulsaar damjin tsaashaa niseh yum. 3 tsag garuitai nissenii daraagaar bid Solongost gazardsan. Niseh ongotsnii buudald Amaraagiin naizuud bdniig tosoj ugtsan yum, nerlevel :(Byambaa, Kov buyu Yalaltiin duu). Inchon niseh ongotsnii buudlaas bid ch garlaa, gadaa ih bugchim bas boroo shiversen udur bailaa. Huvitai humuus huraar gej bodol ch durshiin orj irj baih shig ter ued. hehe. Nutgaas garch uzeegui nadad buh zuil ni minii sonirholiig tatsan tudiigui uneheer neg l uur uneheer l gadaad ulsad irseniig batalj baih shig buh zuil ni uur baisan. Tegeed bid hotoor jaahan zugaalj erunhiiduu Seoul-ntuhai jaahan oilgolttoi bolchihood tendhiinhnii orj zanshsan delguur boloh tundemun-r orj yos yum bn geed gants 2 huvtsas hunar avsan. Er ni neg ih hyamdhan baigaagui shuu. Za tegeed delguurees garaad tendhiin zaluuchuudiin ordog neg pub-nii gazar orj sonirhon suuj baihad Amaraagiin bagiin naiz gegdeh Tsoodoi ehnerteigee orj ireed bid 7-l bolloo. Bid hed tendeesee garaad Lotte World gej zaluuchuudiin tsagaa unguruuh durtai hugjuunt togloomtoi gazar ruu ochin zurag hurguu avahuulj orchintoigoo taniltslaa. Ter nileen tom gazar baisan bolohoor bugdiig ni uzej amjaagui shig sanagdaj baihiin. Er ni nileed aytaihan gazar shig sanagdsan tseverhen, hudaldaanii tuvuudtei, togloomtoi geel yum yum l baisan. Tegeed tsag oroi ch bolj bid hed Solongosiin neg tsamhagiig uzeh baisan oroitson uchraas amjaagui Tsoodoi-n ger ruu yavj honohoor bolloo. Tsoodoigiin ger ruu yavah zamd jijig hudaldaa erhlegchid nileen taaraldsan mun jijig gudamjuudaar orohod evgui uner ih unertsen. Tegj yavsaar Tsoodoigiin gert irsen yum. Gert orood harval 1 galzuuhnii uruu, 1 untalaganii uruu, 1 zochnii uruu baisan. Harin uruunuud ih jijigheen yum baina lee. Zochdiin uruund ni 2 hun dundaa neg jijigheen shiree taviad suuhad l taarch baisan. Er ni 2 bol 2 bie hund bol zugeer yum baina lee. Usand ordog uruunii huvid bol duv durvuljin tegeed barag l ergeh zaigui baisan sanagdaj baina. Solongos chin hun am ihtei gazar nutag jijigtei bolohoor arga ch ugui baih daa gej dotroo bodon tednii amidraliig oilgohiig hicheesen. Naizuud gants 2 beer uuj buu halj ehelj baihad minii noir huren untahaar ohinoo daguulan untlagiin uruund orj hevtsen neg medehed ugluu bolson baisan. Ugluu bosohod Tsoodoigiin ehner ali hediin ajildaa yavchihsan bailaa heden tsagaas yavsaniig asuuval ugluunii 5 tsagt yavsan gej baina. Haana ajilladgiig ni sonirhvol tendees 2 tsagiin zaitai gazar ajilladag ba metro-r yavj ajildaa ochdog gesen. Bid ch tsaigaa uun yavahdaa beldlee. Kov bidniig yavahad gargaj uguhuur bolj Tsoodoi ch ajiltai uchraas tendees saltsgaasan yum. Kov bidentei avtobusand suuj ene teriig yariltssaar neg l medehed Inchon-ii buudal deer irlee. Uldsen heden won-oo bas Kov-d uldeegeed bainaa, hehe, Tegeed bid teeshee avan tsaahsaa nisehdee belen bolj Kov ch bayartai geseer uldej bid ch sain suuj baigaaraigeed yavtsgaasan. Solongost baisan boginohon horom odoo ch setgeld dursaastai baidag . Nadad Solongos er ni dajgui l sanagdsan zarim evgui uneriig es tootsvol, tegeed bas anhnii maani hil davsan uls shuu dee. To be continued..

Minii uvuu

... Hunii orchlond mendleed horvoogiin toosiig hudulgusuur neg l medehed 30 jil ungurchihjee. Huuhed baihad 30 nastai ah egch nariig harahad hezee neg iim bolchihson yu hiij yavah boldoo gej bodogdoj baidagsan. Odoo ingeed bodoj baihad eej aavdaa zagnuulaad guij yavsan genen tomoogui nas min nud irmehiin zuur ungurch dee. Bi jaahan baihiin l sahilgagui egzeg ni taarval huuhed jaahan shoglochih geed baidag huuhed bsan gej eejiin amnaas halit sonsoj baisiin baina. Gehdee bi neg ih huuhed shogloogui baihaa. Harin uuruu neg huuhded shogluulchihaad odoo duhniihaa door neg sorvitoi uldsen dee. Ter l minii huuhed shoglodog baijuu ugui yu gedgiig heleed uguh baih. Za tegeed bi chin uvuugiin hairtai zee ohin bailaa. Aav eejiin zagnahaas aihgui uvuugiinhuu uvur ruu matsaad l avchihval hen ch oirtoj zurhelheldeggui baisan bolhoor ter uedee gunj shig l bailaa bi gej hun. Uvuu min ailiin 9 huuhdiin dooroosoo 2 dahi ni baisan yum, eejiin helseneer uvuu min mashin barihiig huneer zaalgaagui uuruu bie daan suraltsaj sursiim gedeg. Sursan mergejleeree nasaaraa teevriin jolooch hiisen dee. Uvul ,zun, huiten, haluuniig es toon ajliin tuluu zutgeseer biye garguund ni gargaj hooloi ni ih uvdsun. Tegeed uvuu min 60 han nasandaa horvoogiin munh busiig uzuulj minii ertunts ter chigtee l haranhuilah shig bolj bilee. Uvuuteigee hamt baisan much bur dursamjuudiig bugdiig ni bi sanaj chadahgui bgaa yum ene ih haramsaltai sanagdadgiin. Arga ch ugui biz dee namaig 3-r angid baihad uvuu min horvoog orhison ter tsagaas hoish 20 jil ungurchihsun baina. Gehdee minii sanaj baigaagaar uvuuteigee ail hessiin baina, uvuugiin egchiind ochij bid 2 dailuulaad yavah ued nadad deer ued baidag baisan jignemeg ugsun yum.(odoo sanahiin 4jin hairtsagtai, dotroo 2 pechenii zavsar jimsnii chanamal havchuulsan, nileed heden shirhegtei, 4jin helbertei ) Bodson chin idmeer sangchihlaa. Ih sonin shuu deer ued baisan amttanguud odooniihoos hed dahin iluu amttai baisan yum shig sanagdadgiin. Aan tiin minii neg tursun udruur negdugeer angid baisiin muu tsetserlegt baisiinmuu oroi gertee irehed uvuu min bas l huuchnii neg tom tsunhend odooniihoor bol neg tom chemodan duuren ulaan us, amttan minii durtai buh yumnuudiig hiigeed beldchihsen nadad ugch baisan ni ih tod sanagdaj baina. Uvuuteigee temdeglesen ter tursun udur eruus sanaanaas gardaggui yum. Uvuuguus min hoish hen ch nadad amttan ih hemjeegeer avch ugch baigaagui ee. Harin ih sonin minii hani anh manaid irehdee tor duuren chiher singapur-s avchirch ugch bilee. Bi bugdengees ni jaahan jaahniig avaad joorlochihsiin tegeed uldsenee eejdee ugsiin. Harin Amaraa namaig shoolood baidag yum. Uneher joor gar shuu geed. hehe. Za tegeed Uvuu min anh nadad daam yaj toglohiig zaaj ugsun hun dee. Tegeed heden onii ch yum be dee bi sanahgui baina huuhdiin bayaraar aaviinhaa ajil 4-r tsahilgaan stants deer ochij daamnii temtseend oroltsoj turuuleed bayariin bichgeer shagnuulj bilee. Mun uvuu min huzur, daaluu geed l togloomuudiig nadad zaaj ugsiin. Gevch nadad uvuuteigee avahuulsan neg shirheg ch zurag baihgui. Gehdee manai uvuugiin duugiind bilii ahiind neg baidag gesen ter zurgiig l olj avahiig hicheene dee. Tegeed olj avchihaad tomruulj zuruulaad hanandaa ulguh bolno .

Aav eejiig min anh tusdaa garahad ni baishin barij ugsun. Harin bid oron suutsand orohdoo ter baishingaa zarchihsan yum. Uvuugiin min barisan baishin shuu dee. Mun eejiin ahiin hashaand baidag uvliin baishing uvuu min zunjin gantsaaraa notsoldon baij barisaniig sanaj baina.Tegej zunii haluuniig es toon ih zutgesnees bolj biye bas ih dorduulsan yum bn daa. Minii uvuu...